Taiteella ja kulttuurilla on tärkeä rooli kriisinkestävyyden vahvistamisessa
(Juttu julkaistu alunperin Aamulehdessä Lukijalta-osastolla)
Kulttuuri on perusoikeus, joka kuuluu kaikille. On tärkeää, että jokaisella taustasta riippumatta on mahdollisuus kokea taidetta ja kulttuuria sen eri muodoissa. Itseisarvon lisäksi taiteella ja kulttuurilla on runsaasti positiivisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin, talouteen, työllisyyteen ja verotuloihin sekä yhteiskunnalliseen vakauteen ja osallisuuteen.
Taidetoiminnasta voi olla apua esimerkiksi akuuttien ja kroonisten sairauksien hoitamisessa sekä yksinäisyyden lievittämisessä. Tanssiminen lisää ikäihmisten liikkuvuutta ja laulaminen rentouttaa keskosena syntynyttä vauvaa.
Taidetoiminnalla on todettu olevan lukutaitoa, matemaattisia taitoja, ongelmanratkaisukykyä, ryhmätyötaitoja sekä tunteiden hallintaa kehittäviä vaikutuksia. Taidetoiminnan parissa lapset ja nuoret voivat rakentaa verkostoja, jotka voivat kantaa pitkälle aikuisuuteen. Taiteen kautta opitaan ilmaisemaan itseään ja ajatuksiaan sekä purkamaan kokemuksia ja tunteita. Taidetoiminnan keinoin voidaan lisätä yhteenkuuluvuutta, yhteisöllisyyttä ja vuoropuhelua yli sosiaalisten ja kulttuuristen rajojen ja edistää näin yhteiskuntarauhaa. Taiteella ja kulttuurilla on tärkeä rooli ihmisten kriisinkestävyyden vahvistamisessa.
Taiteen ja kulttuurin terveys- ja hyvinvointivaikutukset perustuvat tutkittuun tietoon. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2019 kulttuurihyvinvointiraportin, joka kattaa yli 3000 tutkimusta.
Taiteeseen ja kulttuuriin investoiminen tuottaa myös suoria taloudellisia hyötyjä. Panostukset taiteeseen ja kulttuuriin vauhdittavat ja vahvistavat taloutta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kulttuurivienti ja -matkailu sekä innovaatiot lisäävät työllisyyttä ja verotuloja. Yhteiskunnallisten ongelmien ennaltaehkäisy säästää resursseja. On siis tärkeää huomata, että kulttuuriala tuottaa meille enemmän kuin mitä valtio sitä rahoittaa.
Kulttuurin ja taiteen tulee olla saavutettavaa. Taloudellinen tilanne ei saa olla este kulttuurin harrastamiselle ja pienituloisten pääsyä kulttuuripalvelujen pariin tulee tukea rahallisesti. Samalla on huolehdittava myös kulttuurin tekijöiden toimeentulosta. Taide-elämyksiä, kulttuurialan tuottamia innovaatioita ja menetelmiä ei ole ilman tekijöitä. Kulttuuriala tarvitsee riittävän ja vakaan rahoituspohjan.
Taide- ja kulttuuribudjetti tulisi nostaa yli prosenttiin valtion talousarvion loppusummasta. Tarvitsemme Suomeen kulttuuripoliittisen selonteon ja siihen perustuvan konkreettisen toimenpideohjelman jäntevöittämään kulttuuripolitiikan johtamista ja nostamaan tavoitetasoa. Myös kuntien ja hyvinvointialueiden kannattaa tarttua kulttuurin mahdollisuuksiin. Mikä hyvinvointialueista tarttuu ensimmäisenä Vihreiden ehdotukseen pilotoida rahoitusmallia, jossa tietty prosenttiosuus sosiaali- ja terveyssektorin käyttömenoista osoitetaan taidehankintoihin sekä taiteen ja kulttuurin käyttöön hoito- ja asiakastyössä?
Ninni Pehkonen, Akaa
Saara Hyrkkö
kansanedustaja (vihr.), Espoo
Kulttuurin positiivinen vaikutus hyvinvointiin
YK:n yleissopimukseen sekä Suomen perustuslakiin on kirjattu jokaiselle oikeus omaan kulttuuriin. Taiteella ja kulttuurilla onkin todella suuri vaikutus ihmisiin, suurempi kuin ehkä osaamme arvatakaan. Varsinkin lapsille ja nuorille kokemus ja osallisuus taiteesta, kulttuurista ja sivistyksestä on ensiarvoisen tärkeää.
Taiteella ja kulttuurilla on luovuutta, kriittistä ajattelua sekä itsetuntoa vahvistava rooli. Ne auttavat ihmistä hahmottamaan niin itseään kuin ympäristöään. Ne auttavat oman identiteetin rakentamisessa sekä itseilmaisussa. Taiteen ja kulttuurin avulla ihmiset voivat löytää omia vahvuuksiaan sekä kiinnostuksen kohteitaan. Niin perusopetuksen taito- ja taideaineet kuin vapaa-ajan taideharrastuksetkin opettavat vuorovaikutustaitoja, tunnetaitoja sekä sosiaalisia taitoja. Ne voivat myös tehostaa ja innostaa oppimista sekä parantaa ihmisen kykyä soveltaa hankittua tietoa. Ne kehittävät kokonaisuuksien hallintaa, ongelmanratkaisukykyä, innovaatiokykyä sekä rohkeutta toimia uusissa ja muuttuvissa tilanteissa. Ne lisäävät kielellisiä ja matemaattisia taitoja. Ja oma suosikkini: ne lisäävät empatiakykyä ja tutkimusten mukaan vähentävät kiusaamista sekä ehkäisevät syrjäytymistä. Ei siis puhuta aivan turhanpäiväisestä asiasta. Kulttuuri on arvokas voimavara, jonka merkitystä ihmisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun ei kannata aliarvioida.
Monimuotoisten ja laadukkaiden kulttuuripalveluiden tulisi olla tasa-arvoisesti kaikkien saavutettavissa, sillä kulttuuri kuuluu kaikille. Valitettavasti näin ei kuitenkaan vielä ole. Taide- ja kulttuuripalveluissa tulisi huomioida paremmin muun muassa tilojen esteettömyys, vähävaraiset osallistujat sekä maahanmuuttajaväestö.
Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa lasten ja nuorten tulee saada tutustua monimuotoisesti kulttuuriin ja taito- ja taideaineille tulee varata riittävästi tunteja. Vierailut kirjastoissa, museoissa ja esimerkiksi teatterissa tulee kuulua koulujen arkeen. Lasten ja nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet eri taiteenalojen opetukseen osallistumiseen tulee turvata. Varallisuus tai asuinpaikka eivät voi olla este kulttuurin kokemiselle tai taideharrastuksille. Hyvä ratkaisu on sisällyttää kouluviikkoon mahdollisuus harrastetunteihin. Varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen yhteistyötä taide- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa tulee lisätä ja valtion tulee tukea tätä yhteistyötä taloudellisesti. Kuntien puolestaan tulee löytää kunnolliset tilat taito- ja taideaineiden harrastamiselle.
Äärimmäisen tärkeää on, että lapsia ja nuoria kuullaan ja heidän näkökulmansa otetaan huomioon, kun lapsille ja nuorille kehitetään erilaisia mahdollisuuksia kokea taidetta ja olla osana kulttuuria. Erilaisia ohjelmia lasten- ja nuortenkulttuurin kehittämiseen onkin tehty, ja osaa niistä jo tavalla tai toisella toteutetaan. Paljon on silti vielä tekemistä, jotta jokainen lapsi ja nuori Suomessa pääsee osaksi kulttuuririentoja ja taiteen jännittävää, rohkaisevaa, innostavaa ja satumaista maailmaa.
Ninni, 21.5.2020
Taiteella ja kulttuurilla on luovuutta, kriittistä ajattelua sekä itsetuntoa vahvistava rooli. Ne auttavat ihmistä hahmottamaan niin itseään kuin ympäristöään. Ne auttavat oman identiteetin rakentamisessa sekä itseilmaisussa. Taiteen ja kulttuurin avulla ihmiset voivat löytää omia vahvuuksiaan sekä kiinnostuksen kohteitaan. Niin perusopetuksen taito- ja taideaineet kuin vapaa-ajan taideharrastuksetkin opettavat vuorovaikutustaitoja, tunnetaitoja sekä sosiaalisia taitoja. Ne voivat myös tehostaa ja innostaa oppimista sekä parantaa ihmisen kykyä soveltaa hankittua tietoa. Ne kehittävät kokonaisuuksien hallintaa, ongelmanratkaisukykyä, innovaatiokykyä sekä rohkeutta toimia uusissa ja muuttuvissa tilanteissa. Ne lisäävät kielellisiä ja matemaattisia taitoja. Ja oma suosikkini: ne lisäävät empatiakykyä ja tutkimusten mukaan vähentävät kiusaamista sekä ehkäisevät syrjäytymistä. Ei siis puhuta aivan turhanpäiväisestä asiasta. Kulttuuri on arvokas voimavara, jonka merkitystä ihmisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun ei kannata aliarvioida.
Monimuotoisten ja laadukkaiden kulttuuripalveluiden tulisi olla tasa-arvoisesti kaikkien saavutettavissa, sillä kulttuuri kuuluu kaikille. Valitettavasti näin ei kuitenkaan vielä ole. Taide- ja kulttuuripalveluissa tulisi huomioida paremmin muun muassa tilojen esteettömyys, vähävaraiset osallistujat sekä maahanmuuttajaväestö.
Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa lasten ja nuorten tulee saada tutustua monimuotoisesti kulttuuriin ja taito- ja taideaineille tulee varata riittävästi tunteja. Vierailut kirjastoissa, museoissa ja esimerkiksi teatterissa tulee kuulua koulujen arkeen. Lasten ja nuorten yhdenvertaiset mahdollisuudet eri taiteenalojen opetukseen osallistumiseen tulee turvata. Varallisuus tai asuinpaikka eivät voi olla este kulttuurin kokemiselle tai taideharrastuksille. Hyvä ratkaisu on sisällyttää kouluviikkoon mahdollisuus harrastetunteihin. Varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen yhteistyötä taide- ja kulttuurialan toimijoiden kanssa tulee lisätä ja valtion tulee tukea tätä yhteistyötä taloudellisesti. Kuntien puolestaan tulee löytää kunnolliset tilat taito- ja taideaineiden harrastamiselle.
Äärimmäisen tärkeää on, että lapsia ja nuoria kuullaan ja heidän näkökulmansa otetaan huomioon, kun lapsille ja nuorille kehitetään erilaisia mahdollisuuksia kokea taidetta ja olla osana kulttuuria. Erilaisia ohjelmia lasten- ja nuortenkulttuurin kehittämiseen onkin tehty, ja osaa niistä jo tavalla tai toisella toteutetaan. Paljon on silti vielä tekemistä, jotta jokainen lapsi ja nuori Suomessa pääsee osaksi kulttuuririentoja ja taiteen jännittävää, rohkaisevaa, innostavaa ja satumaista maailmaa.
Ninni, 21.5.2020
